Blogikirjoitus -
Planetaarisesta ruokavaliosta puhutaan paljon – mistä siinä on oikeastaan kyse?
Kuinka voisimme syödä niin, että turvaisimme maapallon kasvavalle väestölle riittävän ravinnonsaannin, ehkäisisimme huonosta ruokavaliosta johtuvia sairauksia ja samalla edistäisimme kestävää kehitystä ja jarruttaisimme ilmastonmuutosta? Kuulostaa melkoiselta urakalta – ja ehkä hiukan ahdistavaltakin.
Puhutun planetaarisen ruokavalion perustana on henkilökohtaiseen valintaan perustuva ruokavalio, jossa syödään ympäristön, ilmaston ja ihmisten kannalta kestäviä ruokia. Planetaarinen ruokavalio koostuu pääosin kasviksista, hedelmistä, täysjyväviljasta, palkokasveista ja tyydyttymätöntä rasvaa sisältävistä öljyistä. Lisäksi se voi sisältää kohtuullisia määriä kalaa ja kanaa sekä vain hieman punaista lihaa, lisättyä sokeria tai puhdistettua viljaa.
Tarkemmin tarkasteltuna planetaarinen ruokavalio onkin pitkälti suomalaisten ravitsemussuositusten kaltainen. Tosin monien ruoka-aineiden käyttömäärät määritellään tarkemmin, ja ympäristöä kuormittavien eläinperäisten tuotteiden osalta tiukemmin. Punaista lihaa tulisi syödä vain 100 grammaa viikossa, kun suomalaisten ravitsemussuositus suosittaa enintään puoli kiloa.
Tämä on selkeästi se haasteellisin osio planetaarisessa ruokavaliossa, sillä meillä Suomessa – tässä jauheliharuokien luvatussa maassa – moni syö punaista lihaa kilonkin viikossa. Lihan kulutuksen vähentäminen olisi kuitenkin se tehokkain tapa pienentää oman ruokavalion ilmasto- ja ympäristövaikutusta.
Planetaarisessa ruokavaliossa kokonaisuus ratkaisee. Lihasta ja maitotuotteista ei tarvitse luopua kokonaan, mutta ruokavalion tulisi olla kasvispainotteinen ja ruoka-aineiden laatuun tulisi kiinnittää huomiota.
Ruoan tulee myös maistua hyvältä. Samalla esimerkiksi uusia kasvipohjaisia lihankorvikkeita maistellessa on hyvä muistaa, että aikuisenakin makuaistimme tarvitsee uusia ärsykkeitä ja samalla myös totuttelua. Uutta ruokaa täytyy maistaa 17 kertaa, jotta mausta tulee tuttu.
Oma polkuni kasvissyöjäksi kulki uusien makuelämysten kautta pienin askelin ja rennolla otteella. Kaikesta ei tarvitse luopua, mutta jotain voi aina muuttaa ja löytää uusia kasvipohjaisia tuotteita tilalle. Olen edelleenkin tarkka siitä, maistuuko nauttimani maidon vaihtoehto hyvältä vai vetiseltä. Vegaaniuteni tiellä on viime vuosina ollut kasvipohjaisten juustojen heikko valikoima, vaikka aina yhtä toiveikkaana uutuuksia kokeilenkin. Tässä asiassa maku on se, joka menee useimpina päivinä terveellisyyden ja ilmastonkin edelle.
Kaikkien on tehtävä kaikkea, jotta rakas planeettamme pysyy tulevaisuudessakin elinkelpoisena. Me Orklalla haluamme olla arvojemme mukaisesti tekemässä arkipäivän valinnoista helpompia. Haluamme tuoda kuluttajan saataville ennen kaikkea maukkaita kasvipohjaisia vaihtoehtoja arjen ruokailuihin. Tutut klassikkobrändimme, kuten Grandiosa ja Risifrutti, ovat tuoneet myös sekasyöjille maistuvia vegevaihtoehtoja tarjolle. Uusi tulokas NATURLI’ nojaa täysin kasvipohjaisuuteen, mausta tinkimättä.
Kaikkien ei tarvitse ryhtyä vegaaneiksi, ei edes kasvissyöjiksi. Jokainen voi kuitenkin vaihtaa edes yhden ruoan viikossa kasvipohjaiseksi. Silloin on jo yhdessä otettu huima loikka kohti kestävämpää ruokatuotantoa ja terveellisempää ruokavaliota.
Nautittu ruoka on parasta vastuullisuutta.
Katja Salminen
Innovaatio- ja vastuullisuusjohtaja
Orkla Suomi
Twitter: @KatjaSalminen4
LinkedIn: linkedin.com/in/katjasalminen
Planetaarisesta ruokavaliosta puhutaan myös Vastuullisesti hyvää -podcastissa THL:n Heli Kuusipalon kanssa, kuuntele jakso täältä.
