Skenaariotyö tukena tulevaisuuteen varautumisessa

Keväällä 2020 koronapandemia riehui Euroopassa. Suomalaiset hamstrasivat WC-paperia, hygieniatuotteita ja pitkään säilyviä elintarvikkeita. Verkkokauppa kasvoi dramaattisesti tasolle, jota odotettiin vasta vuosien päästä. Kodista tuli sekä työntekemisen, päivähoidon, opetuksen että viihteen keskus.

Suomalaiset yritykset keskittyivät aluksi hoitamaan akuuttia kriisiä. Myös me Orklalla pohdimme, miten yhdistää etätyön mielekkyys ja henkilöstön hyvinvointi kriisin keskellä. Samalla keskityimme tuotannon jatkuvuuden ja tuotteiden saatavuuden varmistamiseen sekä minimoimalla mahdollista tartuntariskiä tuotannossa että turvaamalla kriittisten raaka-aineiden saatavuutta.

Akuutin vaiheen jälkeen aloimme pohtia myös sitä, minkälaisia vaikutuksia poikkeustilanteella voi olla liiketoimintamme jatkuvuudelle sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Tätä pohtiessamme esiin nousi valtava määrä kysymyksiä: Miten kauan epidemia kestää? Miten nopeasti talous toipuu? Miten pysyväksi muuttunut kuluttajakäyttäytyminen jää? Mikä on verkkokaupan rooli tulevaisuudessa? Miten turvaamme raaka-aineiden saatavuuden? Muuttuuko vastuullisuuden merkitys? Korostuuko kotimaisuus?

Aloitimme erilaisten mahdollisten tulevaisuuden näkymien kartoittamisen U-, V- ja W-muotoisiin palautumiskäyriin perustuen. Pohdimme, miten koronakriisi vaikuttaa varsinkin kuluttajakäyttäytymiseen ja päivittäistavarakaupan toimialaan sekä miten eri muutokset vaikuttavat omaan toimintaamme. Sparrailimme vaihtoehtoisia kehityskulkuja sekä niiden vaikutuksia aktiivisesti myös kaupan asiantuntijoiden ja päättäjien kanssa.

Samaan aikaan halusimme parantaa kykyämme valmistautua erilaisiin pitkän aikavälin tulevaisuuden näkymiin toimintaympäristössämme. Tätä tulevaisuuden kartoittamista varten toteutimme intensiivisen ja laajamittaisen skenaarioprojektin yhdessä konsulttiyhtiö Capfulin kanssa.

Ennen kuin menen itse skenaariotyöhön, pieni info siitä, mitä skenaariot ovat. Ja ennen kaikkea, mitä ne eivät ole:

• Skenaariot ovat kuvauksia mahdollisista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuden toimintaympäristöistä.
• Skenaariot eivät ole tarkkoja ennustuksia tulevaisuuden tapahtumista.

Skenaariotyön pohjaksi teimme laajan taustaselvityksen, jossa pohdittiin muun muassa yllä mainittuja kysymyksiä niin omien avainhenkilöidemme kuin keskeisten päivittäistavarakaupan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa.

Tavoitteena oli löytää kolme tarpeeksi erilaista vaihtoehtoista toimintaympäristöä. Näitä eri skenaarioita työstimme sitten intensiivisessä aikataulussa erityisesti Orkla Suomen johdossa. Skenaarioissa määrittelimme vaihtoehtoisia polkuja esimerkiksi Suomen talouskehitykseen, kuluttajien arvomaailmaan, vastuullisuuden painotuksiin, verkkokauppaan sekä myyntikanaviin. Ajallisesti skenaariot ulottuvat vuoteen 2023 saakka.

Projektin päättyessä meillä oli kolme keskenään melko erilaista mahdollista tulevaisuuden polkua. Seuraava askel oli tehdä strategian happotesti sekä varautumissuunnitelmat näiden kolmen eri skenaarion varalle. Mikä toimii, mikä ei? Mitkä ovat ne asiat, joihin meidän pitää kiinnittää huomiota riippumatta siitä, mihin suuntaan maailma menee?

Sen lisäksi, että projekti oli äärimmäisen kiinnostava ja innostava, se oli myös valtavan hyödyllinen. Tiivistäisin projektin hyödyt kolmeen pääkohtaan:

1. Pakotti johdon nostamaan katseen päivittäisestä tekemisestä pidemmälle tulevaisuuteen.
2. Antoi tunteen siitä, että olemme proaktiivisesti varautumassa tulevaisuuteen sen sijaan, että vain reagoimme ulkoiseen toimintaympäristöön.
3. Mahdollisti uuden strategian toimivuuden testaamisen mahdollisten eri skenaarioiden varalle.

Lisäksi saimme prosessin puitteissa mahdollisuuden keskustella toimialamme vaikuttajien ja asiantuntijoiden kanssa sekä kuulla heidän näkemyksiään siitä, mihin suuntaan toimiympäristömme on kehittymässä.

PS. Entä ne skenaariot, millaisia ne sitten olivat? Ole yhteydessä, niin kerron mielelläni enemmän.

Pasi Flinkman

pasi.flinkman@orkla.fi
Twitter @FlinkmanPasi 
LinkedIn: www.linkedin.com/in/pasiflinkman

Kirjoittaja työskentelee Orkla Suomen toimitusjohtajana ja seuraa mielenkiinnolla mihin suuntaan päivittäistavarakauppa ja kuluttajabrändit kehittyvät.