Uutinen -
Aivotutkijan 7 vinkkiä, miten töissä jaksaa paremmin: ”On epäreilu ajatus, että meidän pitäisi olla yli-ihmisiä”
Työelämässä suurin haaste on tahti, sanoo Mona Moisala. Aivot eivät työskentele tehokkaasti, jos ne jäävät ilman taukoja, omega-kolmosia ja unta.
Monet ajattelevat, että työpäivän aikana kuuluu puristaa kaikki mehut irti. Tehokas työntekijä vaihtaa dynaamisesti työtehtävästä toiseen, reagoi jokaiseen viestiin heti ja tekee useita työtehtäviä samaan aikaan.
Todellisuudessa jatkuvat keskeytykset ja tauoton puurtaminen lisäävät keskittymiskyvyttömyyttä, levottomuutta ja ylivirittyneisyyttä. Aivot jäävät hälytystilaan, jolloin työtehokkuus laskee.
– Niin kuin keho väsyy fyysisestä suorituksesta, aivot väsyvät tiedon käsittelystä. Haastan ajatusta, ettei palautumiselle olisi aikaa työpäivän aikana, sanoo aivotutkija Mona Moisala.
Hän muistuttaa, että aivot eivät voi jatkuvasti suoriutua kahdeksaa tuntia putkeen huipputasolla.
– On epäreilu ajatus, että meidän pitäisi olla yli-ihmisiä töissä ja palautua rasituksesta vain vapaa-ajalla.
Vapaa-aika ei välttämättä aina ole palauttavaa, ja joskus työpäivän jälkeinen väsymys vie siitä ilon.
– Se, että uhraamme kaikkemme työlle, ei ole kestävällä pohjalla. Aivojen väsyminen kuormittavassa tietotyössä voi osaltaan johtaa burnoutiin.
Näin muutat työtapojasi aivoystävällisiksi
Tässä Mona Moisalan seitsemän vinkkiä tietotyön kuormittavuuden hallintaan.
1. Muista, että aivot tarvitsevat vaihtelua työpäivään ja -viikkoon.
Tunnustele olotilaasi työpäivän mittaan. Laita vaikka post it -lappu pöydän nurkkaan: miltä nyt tuntuu?
Aivojen kannalta on hyvä irtautua töistä hetkittäin. Salli työpäivästä itsellesi vartti, jolloin voit esimerkiksi käydä lyhyellä kävelylenkillä.
Entä voisiko työviikkoa rakentaa niin, että yksi päivä on intensiivisempi, toinen taakaltaan kevyempi?
Huippu-urheilijatkin treenaavat niin, että viikossa on pari rankkaa treeniä ja sitten palauttavaa harjoittelua.
2. Pidä parin minuutin mikrotaukoja.
Tuntuuko, ettei työaika riitä taukoihin?
Mikrotaukojen pitäminen ei ole iso ajallinen panostus – eikä suinkaan menetys työn tuottavuuden kannalta. Päinvastoin. Kun on paremmassa vireessä, saa asioita aikaan tehokkaammin.
Esimerkiksi kahden etäpalaverin välissä voi sulkea silmät ja hengittää syvään viisi kertaa.
3. Vähennä multitaskingia eli useiden tehtävien suorittamista yhtaikaa.
Nykypäivän työelämä vaatii usein sitä, että pitää olla monta palloa ilmassa samaan aikaan. Multitasking on kuitenkin raskasta aivoille – erityisesti, jos sitä jatkaa koko työpäivän ajan.
Kannattaa varata työpäivästä tunti tai kaksi keskeytyksetöntä työaikaa niin, että keskittyy tekemään yhtä työtehtävää kerrallaan.
4. Kokeile meditaatioharjoituksia.
Arkirutiinien muuttaminen on vaikeaa. Moni tietää, että noin 5–10 minuutin meditaatioharjoitus olisi hyödyllinen, mutta se jää usein arjen kiireen jalkoihin.
Tutkimusten mukaan isot elämänmuutokset eivät onnistu kerralla. Siksi kannattaa lähteä liikkeelle pienten asioiden muuttamisesta yksi kerrallaan.
Helpointa on se, että rauhoittumishetki yhdistyy luontevasti tiettyyn paikkaan tai ajankohtaan. Voisiko lyhyen meditaatioharjoituksen tehdä esimerkiksi aina palaverin jälkeen?
On yksilöllistä, mikä laskee aivojen ylivirittynyttä tilaa. Hyviä keinoja ovat myös esimerkiksi rentoutusäänitteet, liikunta ja käsillä tekeminen.
5. Keskustele aivoterveellisistä työtavoista.
Työyhteisön tuki aivoterveellisille työtavoille on tärkeä: puhukaa avoimesti siitä, miten niitä voi toteuttaa. Jokaisella on välillä oikeus keventää työtahtia.
Työnantajan kannattaa muistuttaa jatkuvasti palautumisajoista työpäivien aikana. Tästä hyötyvät eritoten uupumisriskissä olevat työntekijät.
6. Nuku niin paljon kuin se on elämäntilanteessasi mahdollista.
Jos unta ei saa riittävästi, se heijastuu nopeasti aivojen toimintakykyyn, keskittymiseen, muistamiseen ja luovuuteen. Uni on tehokkain ja halvin tapa vaikuttaa aivoterveyteen.
Nykyisin on paljon unta mittaavia laitteita. Oleellisin mittari on kuitenkin oma olotila aamuisin.
7. Syö monipuolisesti – huolehdi omega-kolmosten saannista.
Aivot ovat 60-prosenttisesti rasvaa. Jotta aivot toimivat töissä hyvin, ne tarvitsevat hyvälaatuista rasvaa.
Omega-3-rasvahappoja saa erityisen hyvin rasvaisesta kalasta, kuten lohesta. Harva suomalainen kuitenkaan syö kalaa suositusten mukaisesti 2–3 kertaa viikossa.
Jos tuntuu siltä, että ruokavaliossa ei ole riittävästi omega-3:n lähteitä, hyvien rasvojen saanti kannattaa varmistaa nauttimalla kalaöljyä lisäravinteena päivittäin.
Näin pidät huolta aivoterveydestäsi
Aivoissa, erityisesti otsalohkossa, on runsaasti omega-3-rasvahappo DHA:a. Päivittäinen 250 mg:n DHA:n saanti edistää aivotoiminnan pysymistä normaalina.
