Artikkeli: Saako iltakuuden jälkeen enää syödä? - Myyttejä ja faktoja laihduttamisesta

Kun talven merkit vaihtuvat kevään merkkeihin, havahtuu moni vyötärölle kerääntyneiden senttien olemassaoloon. Useimmille kuitenkin tavoite ”kesäkuntoon” laihduttamisesta on helpommin ajateltu kuin tehty. Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen neuvoo turvalliseen laihduttamiseen ja oikoo siihen liittyviä vääriä mielikuvia.

Juhlat, ylennys, illanistujaiset, vaikea työasia, väsymys, kiukutteleva lapsi… Näitä ja muita vastaavia syitä yhdistää se, että jokaiseen tilanteeseen sopii herkuttelu – joko ilon tai mielipahan vuoksi.

– Laihduttaminen on monelle vaikeaa siksi, että keksimme syitä siihen, minkä takia voimme herkutella. Eli syömme moneen muuhunkin tunteeseen kuin vain nälkään. Lisäksi useimmissa meissä asuu vielä sellainen kivikautinen ihminen, joka syö tilaisuuden tullen niin paljon kuin mahdollista, ravitsemusterapeutti Hanna Partanen sanoo.

Konstit ovat vanhoja

Toisinaan kuulee ajatuksia siitä, millä keinoilla kerääntyneitä kiloja voisi karistaa. Esimerkiksi ”älä syö iltakuuden jälkeen”, ”vältä hiilihydraatteja” tai ”liikkumalla laihdut” ovat kaikki ajatuksia, joiden takana Partanen ei seiso.

– Iltasyöpön voi olla hyvä pysyä iltakuuden jälkeen poissa jääkaapilta. Mutta ei järkevä iltapala ole kielletty. Ja hiilihydraattien välttäminen ei sovi kaikille. Mielestäni paras tapa on syödä hyviä järkihiilihydraatteja, enkä lähtisi missään tapauksessa alakarppaajien muna-pekonilinjalle, jossa osa kasviksista ja hedelmistäkin on kielletty. Eikä tutkimusten mukaan liikunta juurikaan laihduta, mutta auttaa kyllä pitämään pudotettua painoa poissa, Partanen toteaa.

Oikotietä onneen ei ole, vaan kaikissa tapauksissa on opeteltava oikea ateriarytmi ja ruokavalio. Hyvin tyypillistä kuitenkin monelle on se, että muutosta haluttaisiin nopeasti.

– Silloin esimerkiksi laihdutusvalmisteista voi olla apua. Ateriankorvikkeet sopivat välipaloiksi kiireiselle ihmiselle, jolle säännöllisen ateriarytmin ja terveellisten välipalojen löytäminen voivat olla hankalaa. Toisaalta VLCD-valmisteet eli matalaenergiadieettivalmisteet voivat sopia niille, joiden paino junnaa paikallaan. Niistä saa hyvän lähtöstartin, Partanen neuvoo.

Parhaat konstit laihduttamiseen eivät ole uusia. 

– Säännöllinen ateriarytmi, riittävästi kasviksia ja oikeanlainen annoskoko, jotta ihminen osaa syödä itsensä sopivasti kylläiseksi, Partanen summaa. 

Vielä ehdit!

Ennen kesää ehtii vielä keventää oloaan, mutta muutos on pitkälti kiinni omasta lähtöpainosta. Toinen vetäisee kesällä päälleen vähän isommat bikinit kuin toinen.

Yksi suuri ongelma laihduttamisessa on oman tavoitteen vääränlainen asettaminen eli ”pilvenpiirtäjään kurotetaan katutasosta”. Oma tavoite pitäisi asettaa kohtuulliseksi, jotta siihen on edes mahdollista päästä.

– Jotkut yrittivät laihduttaa nopeasti hyvin vähällä energiamäärällä, kuten vain pelkällä näkkileivällä. Se ei ole ravitsemuksellisesti järkevää. Yleensä se kostautuu jossakin vaiheessa, kun elimistö ei saa tarpeeksi ravintoaineita. Tärkeintä olisi miettiä sellaisia pysyviä muutoksia, joita omassa elämässään voi tehdä. 

Omaa kehoaan kannattaa kuunnella ja toisinaan miettiä, mitä oikeasti haluaa syödä. 

– Esimerkiksi kahvilassa kannattaa miettiä, huutaako pulla nimeäni, vai huudanko itse sitä. Hyvä nyrkkisääntö on, ettei ylimääräisiä kaloreita kannata syödä turhasta, mutta jos herkku parantaa omaa oloa ja on sosiaalisesti tärkeä, saa sen syödä. Kunhan vastaavia kertoja ei tule päivittäin. Laihduttaminen ei kuitenkaan yhdestä pullasta kaadu, Partanen toteaa. 

Lisätietoja:

Hanna Partanen
TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti
hanna.partanen@nutrifilia.fi

Artikkelin on tuottanut Axellus. Artikkeli on vapaasti ja veloituksetta julkaistavissa sellaisenaan tai käytettävissä juttupohjana.

Aiheesta on julkaistu myös radio.