Kilot pois nutraamalla

Vuoden Nutraajaksi valittu lentoemäntä Katja Ekqvist ja opiskelija Anni Suvisuo kertovat kilpailusta, jossa pyrittiin pudottamaan painoa Nutrilett-tuotteiden avulla.

Forssalainen lentoemäntä Katja Ekqvist on Vuoden Nutraaja.

- Laihdutuspäätökseni oli muhinut jo jonkin aikaa pyrkiessäni mukaan kilpailuun, jossa tavoitteenani oli 15 kilon pudotus. Lopulta minulta hävisi kilpailun aikana seitsemässä kuukaudessa 26 kiloa! En silti kokenut sitä vaikeaksi. Totta kai piti katsoa tarkkaan, mitä syö ja mitä tekee. Suurin syy siihen, että lähdin mukaan oli se, että halusin jaksaa töissä paremmin sekä kehittää kestävyyttä ja lihaskuntoa. Täytyy antaa täysi tunnustus kavereille, jotka treenasivat mukana, Katja sanoo.

- Kyllähän alkuun moni ihmetteli, miten jaksan, kun en syö muuta kuin VLCD-pussiruokia, mutta minulla oli ihan hyvä olo koko ajan. Jääkaapin ovessa oli kaloritaulukko, muttei ole enää. Tällä hetkellä en laske kaloreita. Olen myös nollannut karkki- ja sokerihimoni. Kilpailun aikana teki kyllä joskus mieli karkkia ja kerran oikein haistelin karkkipussia, mutta sitten laitoin sen takaisin. Nyt meillä on lentokoneessakin myynnissä Nutrilettin patukoita.

Katja on toiminut lentoemäntänä 10 vuotta. Haastattelua tehdessä hän on lähdössä lennolle Alicanteen.

- Kun tekee esimerkiksi 12-tuntisen työpäivän ja ajaa sen jälkeen vielä autolla kotiin, kroppa on usein niin sekaisin, että voi laittaa suuhunsa ihan mitä vain, hän sanoo.

Katja kutsuu mielellään ihmisiä kylään. Tällöin hän valmistaa herkkuja – kevyen kaavan mukaan.

- Kun painoa tulee lisää, ilmaantuu monenlaisia vaivoja. Ja tässä työssä on helppo saada kaikki mahdolliset taudit, jos on heikko vastustuskyky. Nautin jonkin verran myös ravintolisiä, esimerkiksi kalaöljykapseleita. Ladyvita-sarjan tuotteetkin ovat ahkerassa käytössä.

Uusi haaste

Katja on parhaillaan aloittelemassa työnsä ohessa liikunnanohjaajan ammattitutkintoa Eerikkilän Urheiluopistossa.

- Olen ajatellut ryhtyä vetämään ’halpisjumppaa’. Tällä tarkoitan liikuntaa, jossa ei tarvita hienoja vaatteita eikä kallista salikorttia ja jota voi tehdä vaikka kotona.

- Omakotitalomme pihalla on temppurata. Siellä on sekä kuorma-auton että traktorin rengas, joita voi kieritellä tai nostella. Ne ovat valtavan isoja ja painavia. Kesällä siellä oli myös nyrkkeilysäkki, leuanvetotanko sekä pieniä käsipainoja. Lisäksi ulkoilutan koiraani Endoa. Olen myös harrastanut kavereiden kanssa jalka-, lento- ja koripalloa. Minulle on tärkeää etten ensimmäisenä hengästy ja luovuta.

- Nyt tähtään siihen, että saisin lihakset paremmin näkyviin ja rasvaprosentin laskemaan. Vaa’alla käyn ehkä kerran kahdessa viikossa - ihan vain katsomassa. Enää en stressaa muutaman kilon takia, koska painohan vaihtelee. Olen myös joutunut ostamaan uusia vaatteita, kun vanha mekkoni oli kokoa 44 ja uusi on 36.

Katjan kädessä on tatuointi - haarukka ja veitsi - muistuttamassa mitä kannattaa syödä ja mitä ei. Aterioiden välillä nälkä ei myöskään saisi kasvaa liian suureksi.

- Syön kolmen tunnin välein. Kylmälaukussani on aina mukana puuroa, smoothie ja banaaneita. Nutrilett-tuotteista pidän eniten VLCD-kasviskeitosta, suklaa- ja vaniljapirtelöistä sekä proteiinipatukoista.

- Enää painonpudotus ei ole minulle pääasia, vaan kiinteytys. Ja jos olen väsynyt, pyrin lepäämään. On väärä käsitys, että mitä enemmän itseäsi piiskaat, sitä enemmän laihdut. Minunkin on pitänyt monta kertaa miettiä, onko tärkeämpää saada kunnon yöunet kuin mennä lenkille tai salille? Aamulennot lähtevät varhain, joten pitää mennä aikaisin nukkumaan. Olen myös koettanut pitää tietokonetta kiinni iltaisin, ettei se vaikeuttaisi nukahtamista, Katja Ekqvist sanoo.

Himo juoksemiseen

Vuosi sitten järvenpääläinen opiskelija Anni Suvisuo huomasi Facebookissa ilmoituksen, jossa haettiin osallistujia Vuoden Nutraaja -kilpailuun.

- Pääsin kuin pääsinkin mukaan ja olen siitä iloinen, hän naurahtaa.

Laihduttaminen oli ollut Annin ikuisuusprojekti. Nyt entinen tyyli, kaikenlainen makean nauttiminen, on muisto vain.

Anni on kotoisin Naantalista, josta lähti opiskelemaan Järvenpäähän. Parhaillaan hän on Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden linjalla valmistuen tradenomiksi 2016. Viestintä ja media-ala kiinnostavat.

Anni tunnetaan innokkaana bloggaajana. Kirjoituksissaan hän on käsitellyt myös nutraamista. Varsinaisena uutisena hän kertoo aikovansa osallistua kesäkuussa puolimaratonille Helsingissä. Aikaisemmin hän ei ole harrastanut liikuntaa juuri lainkaan.

- Minulle tuli yksinkertaisesti himo juoksemiseen. Olen jo alkanut valmistautua kesää varten. Isäni on juossut aikoinaan neljä maratonia ja on antanut hyviä vinkkejä. Juoksemisen ohella treenaan salilla lihaskuntoa. Tämän lisäksi pyöräilen koulumatkat, yhteensä 24 kilometriä päivässä, Anni kertoo.

Haasteellinen kisa

Anni muistelee hyvillä mielin taakse jäänyttä kilpailua.

- Ensi alkuun tuntui, onko todella pakko syödä näitä laihdutustuotteita. Kun muut menivät lounaalle, minä vedin VLCD-pussikeittoja. Nyt en enää kaipaa entistä ruokavaliotani. Syön terveellistä ruokaa, johon sisältyy sopivassa määrin kasviksia ja rasvoja. Ylimääräisiä hiilareita yritän välttää. Aina kun lähden jonnekin, otan mukaan proteiinipatukan siltä varalta, että sattuisi tekemään mieli jotakin makusteltavaa.

- Kun onnistuin pudottamaan painostani kisan aikana lähes 15 kiloa, jouduin varaamaan kirpputorilta pöydän ja myymään pois hyväkuntoisia vanhoja vaatteitani. Tuntuu oudolta, etten vieläkään vaatekaupassa osaa etsiä oikeaa kokoani, kaksi numeroa pienempää kuin aikaisemmin.

Opiskelujen lomassa Anni on tehnyt pätkätöitä mm. kaupan kassalla. Alkavana vuonna tiedossa on Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Laureamkon hallituksen puheenjohtajan pesti.

- Minua huolestuttaa, kun nuoret ostelevat valtavasti sokeria eri muodoissaan. Kassalla töissä ollessani huomasin silmieni editse menevän limsaa ja karkkia niin valtavasti, että koko päivän kalorimäärä oli siinä, Anni Suvisuo sanoo.