Näin suojaat hampaitasi

Professori emeritus Hannu Hausen on toiminut Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian Käypä Hoito -työryhmän puheenjohtajana. Haastattelussaan hän kertoo, miten parhaiten voimme suojata hampaitamme.

Tutkimusten mukaan Suomen kansa ei ole vielä täysin sisäistänyt hampaiden hoidon merkitystä. Mitä tulisi tehdä?

– Itse asiassa tästä ei kansalaisia kannattaisi kovin paljon syyllistää. Asiasta on puhuttu paljon ja olemme menossa parempaan suuntaan, vaikka olemmekin vielä aika kaukana tavoitteesta, että jokainen harjaisi hampaansa kaksi kertaa päivässä, professori emeritus Hannu Hausen sanoo.

– Hampaiden reikiintymiseen vaikuttavat monet tekijät, joista yleisimpiä ovat huono suuhygienia, johon liittyy fluorihammastahnan vähäinen käyttö, ja reikiintymistä suosivat ruokatottumukset. Tärkeää on sulkea pois sekin mahdollisuus, että syljen vähäisyys olisi reikiintymisen taustalla. Suun terveydenhuollolle ei ole konsti eikä mikään opettaa ihmisiä teknisissä yksityiskohdissa.

Terveelliset elintavat

Hausen painottaa hampaiden hoidossa terveellisiä elintapoja, hyvää suuhygieniaa, fluorihammastahnan käyttöä sekä napostelun välttämistä. Vesi on paras janojuoma.

– Tässä on peruspaletti, jonka avulla yritetään ehkäistä karies-vaurioita. Mutta jos niitä on jo päässyt syntymään, tarvitaan lisätoimenpiteitä, mikä vaatii suun terveyden ammattilaisen ja potilaan yhteistyötä.

– Tällöin esimerkiksi hampaiden puhdistaminen saa aivan uuden merkityksen. Lähtökohtana on, että potilas tietää jokaisen pysäytettävän vaurion sijainnin. Yhdessä potilaan kanssa myös harjoitellaan näiden nimenomaisten paikkojen putsaamista. Hampaat ovat yleensä hieman sokkeloisia, ja kun niitä harjataan, saattaa jäädä joitakin lymypaikkoja, joihin kariesvaurioita pääsee syntymään. Näiden kohteiden puhtaana pitämistä on hyvä harjoitella.

Huomioi hammasvälit!

Ongelmaksi voivat muodostua myös hammastikut ja -väliharjat. Ne kun eivät mene joka paikkaan.

– Tämä on helposti ratkaistavissa siten, että hammasväli kerrallaan kokeillaan, mikä väline minkäkin nimenomaisen välin puhdistamiseen soveltuu. Hammasvälien puhdistusharjoissa on nykyään useita kokoja - onhan erikokoisia hammasvälejäkin! Isompiin rakoihin tarvitaan isompi väliharja kuin pienempiin. Myös hammaslanka on kätevä väline pienten hammasvälien puhdistamiseen. Hammastikuilla on loppujen lopuksi vähiten käyttöä.

– Parasta olisi tutustua hammasvälien puhdistamiseen suun terveyden ammattilaisen kanssa siten, että tämä neuvoisi, millainen väline mihinkin hammasväliin tarvitaan. Ammattilainen voi myös kädestä pitäen opettaa, miten milloinkin on paras toimia. Tämä on suositeltavaa jo siitäkin syystä, että jos esimerkiksi hammasväliharjoja käytetään taitamattomasti ja väkivaltaisesti, voi syntyä vahinkoa ikeniin.

– Omahoidon opastus soveltuu parhaiten hygienistille. Ikävä kyllä, kaikilla hammaslääkärinvastaanotoilla ei sellaista kuitenkaan ole, mutta kyllä hammashoitajatkin osaavat antaa neuvontaa, Hausen opastaa.

Kuin silloin ennen

Hausen on saanut vuosien mittaan seurata hammashoidon ripeää kehitystä maassamme.

– Kun tässä haastattelussa tulivat puheeksi myös Jordan-hammasharjat, nousee elävästi mieleen 1960-luku, jolloin olen aloittanut urani julkisessa suun terveydenhuollossa Pohjois-Karjalassa. Se kulki silloin kouluhammashoidon nimellä. Tuolloin lapsille jaettiin ilmaiseksi muun muassa Jordan-hammasharjoja.

– Kävin esimerkiksi Tuupovaarassa jokaisessa kansakoulussa kahdesti vuodessa. Koululuokissa ja vanhempainilloissa perehdyttiin perusteellisesti hampaiden harjaukseen lasten ja vanhempienkin voimin.

– Nämä käynnit olivat terveysneuvontaa. Hoito tapahtui kuskaamalla lapset Tuupovaaran kirkolle kouluhammashoitolaan. Kyllä siellä oli paljon tekemistä eikä se mitään helppoa hommaa ollut. Päivät saattoivat venyä jopa iltakymmeneen asti, Hausen muistelee.

Säännöllinen ateriarytmi kunniaan!

Hausen haluaa nostaa hampaiden hyvinvoinnin turvaamisessa säännöllisen ateriarytmin kunniaan.

– Sokerin kaikinpuolinen välttäminen ei suinkaan ole tärkeintä, jos haluaa pitää hampaat ehjinä. Tärkeintä on noudattaa säännöllistä ateriarytmiä. Se on hyvä lähtökohta. Tämä tarkoittaa, että syödään aamiainen, lounas, illallinen sekä mahdollisesti pari välipalaa. Mikäli ateriat sisältävät nykyisten ravitsemussuositusten mukaista ruokaa, hampaiden säilyminen ehjinä on täysin mahdollista, vaikka ruokiin jonkin verran sokeria sisältyisikin.

– Kansallisissa ravitsemussuosituksessa todetaan, että lisätystä sokerista, jota on esimerkiksi maustetuissa jogurtteissa, saisi tulla enintään 10 prosenttia kokonaisenergian saannista. Tämä on hyvä mittatikku, eikä kovin paljon tarvitse tehdä työtä, jotta siinä pysytään. Esimerkiksi aamiaismuroissa on melkoisesti lisättyä sokeria, mutta jos murot korvataan vaikkapa puurolla sekä maustetut jogurtit ja vanukkaat maustamattomilla, sokerilasti vähenee jo huomattavasti. Ja kuten sanottu, hampaiden terveyden kannalta hankalin asia on aterioiden välillä tapahtuva napostelu, josta tulisi päästä eroon.

– Moni hakee ruuasta paitsi energiaa ja ravitsemusta myös mielihyvää, mikä on ihan oikein. Näin ollen toiveena voisi olla, että kaikki äidit ja isät järjestäisivät perheen säännölliset ateriat siten, että ne myös tyydyttäisivät ruokaan liittyviä nautinnon tarpeita, jotta mukana seuraisi myös mielihyvä. Näin ollen sitä ei tarvitsisi lähteä hakemaan aterioiden välillä sipsi- tai karkkipussista.

Vältä sokerisia mehuja ja virvoitusjuomia!

Vaaravyöhykkeessä eivät Hausenin mukaan ole vain kolajuomia nauttivat koululaiset, vaan jopa alle kouluikäiset ja vauvat, joille tarjotaan tuttipullosta mehua.

– Kaikki vanhemmat eivät tule ajatelleeksi, että sokeristen juomien nauttiminen, erityisesti jos niitä siemaillaan - tai imeskellään tuttipullosta - vapaasti omaan tahtiin, on hampaiden reikiintymisen kannalta vakava juttu.

– Hampaiden kannalta haitallista mehuissa ja virvoitusjuomissa ei ole pelkästään niiden sisältämä sokeri vaan myös niiden happamuus, joka mehuissa ja hedelmäjuomissa on peräisin hedelmähapoista, kuten sitruuna- ja omenahaposta. Kolajuomien happamuus aiheutuu fosforihaposta. Nythän on käynyt niin, että mehut ovat koululaisten janojuomana syrjäyttäneet veden. Kun kouluikäinen lapsi juo kotona jotakin janoonsa, hän todennäköisemmin juo mehua kuin vettä.

– Mikäli minulla olisi kaikki valta maan päällä, sanoisin että älkää äidit roudatko mehuja kotiin, vaan mieluummin omenoita ja appelsiineja sekä muita hedelmiä ja marjoja. Täytyy myös muistaa, että kun puhutaan niin kutsutuista keinomakeuttajista, nykyisin myös steviasta, tuotteet, joissa niitä tyypillisesti käytetään, saattavat olla hampaille haitallisia. Esimerkiksi kevytlimsat tai sokerittomat mehut ovat tuhottoman happamia. Ne eivät altista hampaita reikiintymiselle, vaan hammaskiilteen kemialliselle syöpymiselle eli hammaseroosiolle. Joten niidenkin osalta pätee neuvo, että niitä juotaisiin vain ateria-aikoina - ja aterioiden välillä vettä.

Hampaiden harjaamisen tarpeellisuudesta aamuin illoin ollaan laajalti yksimielisiä. Mutta miten toimia aamulla - ennen vai jälkeen aamiaisen?Tällä ei Hausenin mukaan ole suurta merkitystä.

– Jos ruvetaan katsomaan asiaa suurennuslasilla, on olemassa seikkoja, jotka puoltavat hampaiden harjaamista ennen aamiaisen syömistä. Ja on asioita, jotka puoltavat aamiaisen jälkeistä harjaamista. Tärkeintä on kuitenkin itse harjaaminen.

– Mikäli hampaat harjataan ennen aamiaista, saadaan hammastahnasta fluoria suuhun, ja kun aamiaisella joka tapauksessa tapahtuu happohyökkäys, fluori auttaa torjumaan sen. Mutta tiedän olevan ihmisiä, joiden mielestä äskettäin harjatuissa hampaissa maistuu vielä tahna, mikä saattaa pilata aamiaisnautinnon. Tämäkin on tärkeä näkökulma.

– Aamuinen hampaiden pesu saattaa monissa perheissä olla tiukka paikka. Kaikki myötätuntoni onkin erään äidin puolella, joka oli liimannut ulko-oven sisäpuolelle ison lapun. Siinä luki, ettei tästä talosta yksikään poistu ennen kuin hampaat on harjattu aamulla. Kova komento, mutta ihan paikallaan. Tällä tavalla saadaan juurrutetuksi kestäviä tapoja, joista kaikissa olosuhteissa pidetään kiinni, Hannu Hausen toteaa.

Tästä hampaat pitävät

* Hyvä suuhygienia

* Fluorihammastahna

* Aterioiden välisen napostelun välttäminen

* Vesi janojuomana

Mitä on karies?

Karies aiheuttaa hampaan kovakudosvaurioita, kuten hampaiden reikiintymistä. Vaurioiden ilmaantuvuus riippuu suun mikrobiston koostumuksesta, ravinnosta, hampaan vastustuskyvystä, syljen määrästä sekä ajasta, jonka hampaan pinta on pesemättä.