Uutinen -
Nutrilett-laihduttaja Janne: Tämä on paras juttu ikinä!
Näin toteaa tuusulalainen varastomies Janne Paavilainen laihdutuksestaan, jossa 156 kilon lähtöpainosta putosi 66 kiloa. Nyt Janne painaa 90 kiloa ja voi hyvin.
Janne Paavilainen esittelee kotonaan entistä T-paitaansa kokoa 5XL. Sen sisään näyttäisi nyt mahtuvan toinenkin ihminen.
– Pahimmillaan käytin jopa kokoa 6XL, hän sanoo.
Jannen taistelu kiloja vastaan alkoi syksyllä 2014, jolloin hän painoi 156 kiloa. Vuoden vaihteessa syntyi päätös pudottaa painoa. Avuksi tuli työterveyslääkäri, joka kertoi olevansa kiinnostunut ravitsemusasioista ja suositteli Nutrilett-tuotteita. Janne päätti kokeilla niitä 11 kuukauden sairauslomansa aikana.
– Minulla oli todettu välilevytyrä, joka johtui ilmeisesti selkää kuormittaneesta ylipainosta. Oli pakko alkaa laihduttaa, muuten hankala selkäleikkaus olisi voinut olla edessä.
Janne kertoo syntyneensä 25 vuotta sitten keskosena. Tutkimusten mukaan keskosilla näyttäisi myöhemmällä iällä olevan taipumusta ylipainoon. Jannen paino alkoikin nousta yläasteella. Eräänä syynä tähän saattoi olla sekin, että hänestä oli ison kokonsa vuoksi tullut koulukiusattu.
– Se oli sekä fyysisesti että henkisesti rankkaa aikaa. Nyt myöhemmin jotkut silloisista kiusaajistani ovat tosin katuneet tekojaan ja tulleet jopa pyytelemään anteeksi. Kiusattuna hain lohtua ruoasta. Eräs ravintoterapeutti sanoikin tällaisen olevan tyypillistä tunnesyömistä.
Yläasteella Janne painoi yli 100 kiloa. Ja vaikka vanhemmat yrittivät neuvoa poikaansa tarkkailemaan syömisiään, mikään ei auttanut.
Miltä tuntui lopulta painaa 156 kiloa, peräti kahden ihmisen verran?
– Koko ajan oli kurja olo. Joka paikkaa kolotti, kävely oli vaikeaa ja kämpille tuleminen kauppakassien kanssa oli rankkaa. Mikään vaatekaan ei näyttänyt hyvältä päällä. Toista on nyt 90-kiloisena ja 66 kiloa köykäisempänä, Janne naurahtaa.
– Kaikille ylipainosta kärsiville sanoisin, ettei kannata turhaan kärvistellä. Paras on ryhtyä heti toimeen painon pudottamiseksi. Jos ylipainoa on roimasti, tarvitaan avuksi motivaatio, jotta pääsisi alkuun ja jaksaisi jatkaa laihdutuskuurin loppuun asti. Ei ole suinkaan helppo laihduttaa kymmeniä kiloja.
– Omalla kohdallani asiaa helpotti diagnosoitu välilevytyrä, joka on kuvattu kahdesti. Kuurin puolivälissä se oli kutistunut puoleen. Ja kun paino todella alkoi pudota ja ryhdyin liikkumaan, tyrä pieneni pienenemistään. Lääkäri totesi sen kuivuvan itsestään.
– Laihdutuskuurini kesti 16 viikkoa. Omatoimisesti laihdutettaessa jaksoksi suositellaan yleensä kolmea viikkoa, mutta lääkäri kannusti minua kokeilemaan 12 viikkoa. Mutta minäpä jatkoin yhteen putkeen 16 viikkoa. Netistä olin lukenut sen olevan ehdoton maksimi. Välillä kävin verikokeissa, jotta veriarvot olisivat tiedossa.
– Ihanteellisena painonpudotuksena pidetään kahta kolmea kiloa viikossa. Minulta lähti ensimmäisellä viikolla neljä kiloa. Sitten paino alkoi pudota tasaisesti parin kilon viikkovauhdilla. Tänä aikana nautin pelkkiä Nutrilett-suklaa- ja -mokkapirtelöitä kylmän veden kanssa. Kun otti oikean asenteen, ne olivat ihan juotavia.
– Aloin laihduttaa tammikuisena lauantaina, ja sitä seuraavina lauantai-päivinä kävin aina vaa’alla nähdäkseni, miten paino putoaa. Mikäli pudotusta oli vähemmän kuin olin toivonut, mieli oli maassa. Mutta jo seuraavalla viikolla tulos oli parempi. Joskus laihduin kolmekin kiloa viikossa. Ryhdyin myös kävelemään, ja toukokuussa menin uimaan. Kesän tultua aloin pyöräillä. Aikaisemmin en ollut uskaltanut nousta pyörän selkään, koska olin pelännyt pyörän hajoavan ja vanteiden vääntyvän.
Janne kertoo apuna olleesta perheestään ja ystävistään koostuneesta tukijoukosta, joka kannusti ja antoi palautetta.
– Ja kun äiti viimeksi halasi minua, hän ihmetteli, kuinka pieneksi olinkaan mennyt, Janne sanoo.
Päämäärä selvillä
Janne tunnetaan jämptinä tyyppinä, joka on tottunut pitämään kiinni sovitusta.
– Nyt kun olen päättänyt käydä säännöllisesti kuntosalilla, kaikki muu rakentuu tämän päätöksen ympärille.
Tuliko milloinkaan mieli lopettaa laihdutuskuuri?
– Kyllä etenkin alussa, mutta onneksi olin saanut houkutelluksi kaverin mukaan. Hän oli suunnilleen yhtä iso, mutta jaksoi seurata mukana vain kahdeksan viikkoa. Siitä eteenpäin jatkoin yksin. Yhdessä oli mukava käydä lenkillä ja tukea toinen toisiamme.
Jannekin oli aikaisemmin – tuloksetta - yrittänyt pudottaa painoaan
– Kun kilot tulevat takaisin, se on masentavaa. Viisi vuotta sitten yritin laihduttaa ruokavalion avulla, mutta kroppa petti. Minut vietiin kesken työpäivän ambulanssilla sairaalaan. Se oli kova kokemus. Siksi päätin nyt turvautua lääkärin apuun. Tätä voin suositella runsaasti ylipainoisille. Ja terveyskeskuksen verikokeiden avulla voi todeta ravintoaineiden olevan kohdallaan. Nutrilett-tuotteissa on sekin hyvä puoli, että niissä ovat mukana kaikki kehon tarvitsemat ravintoaineet - proteiini, välttämättömät rasvahapot sekä vitamiinit ja kivennäisaineet. Näin ollen ravitsemuspuutoksista ei ole vaaraa. Varmuuden vuoksi nautin kuurin aikana myös vitamiineja, kalaöljyä ja magnesiumia, joita käytän edelleenkin.
– Monet kavereistani olivat epäluuloisia, kun kerroin aloittaneeni Nutrilett-kuurin. Nyt he ovat ihmeissään. Ryhdyin valmisteluihin tyhjentämällä ruokakaapin. Vein kaikki elintarvikkeet vanhemmilleni ja kavereilleni. Kaapissa ei todellakaan ollut mitään, mikä olisi voinut aiheuttaa kiusauksia. Hankin kerralla Nutrilett-tuotteita koko kuukauden satsin, jotta tämäkin rahanmeno motivoisi paremmin jaksamaan aloittamallani tiellä. Sovin myös isäni kanssa, että kun vaaka näyttää alle 120 kiloa, lähden hänen kanssaan uimaan. Uiminen on minulle tärkeää, mutten ollut harrastanut sitä ylipainoni takia vuosiin.
Pehmeä lasku
Kun 16 viikon kuuri oli ohi, seurasi pehmeä lasku normaaliin elämään.
– Aamulla join vielä pussillinen pirtelöä. Sitten söin ensimmäisenä lämpimänä ruokana pinaattikeittoa. Keitto sovi hyvin vatsalle, olihan vatsalaukkukin kutistunut melkoisesti. Pinaattikeiton ohella tein kasvissosekeittoa pakastimen täyteen. Ryhdyin myös pitämään ruokapäiväkirjaa, jotta tietäisin täsmälleen, mitä olen syönyt ja kuinka paljon. Kahvista en ollut luopunut, olin vain jättänyt siitä maidon pois.
– Suosittelen ruokapäiväkirjan pitämistä. Sen myötä oppii laskemaan kaloreita. Pidin sitä neljä kuukautta paperilla, sitten siirryin pitämään sitä puhelimen avulla netissä. Alimmillaan olen nauttinut 1 500 kaloria, nyt niitä kuluu 2 600 päivässä.
– Käyn kuntosalilla ja syön päivittäin kaksi lämmintä ateriaa sekä iltapalaksi leipää veden kera. Pidän myös mukanani jatkuvasti Nutrilett-patukoita. Ne muodostavat hyvän välipalan. Ja olen oppinut juomaan runsaasti vettä.
– Totta kai painon palautuminen on alitajunnassa. En kuitenkaan enää käy vaa’alla. Pitää luottaa peiliin. Laihtumisesta muistona minulla on myös ylimääräistä ihoa. Se palautuu jonkin verran - kimmoisuudesta riippuen.
– Kokoni on nykyään M tai L, mallista riippuen. Nyt olen luopunut myös ruokapäiväkirjan pitämisestä, koska pystyn arvioimaan, kuinka paljon kaloreita missäkin ruoka-aineessa on. Tässä on kuitenkin varottava menemästä liiallisuuksiin. Tarkkuutta ja täsmällisyyttä tämä on vaatinut. Kun kuurin aikana oli nautittava kuusi annospussia päivässä, katsoin aina herätessäni kelloa ja laskin, milloin seuraava pussi olisi nautittava. Kolmen tunnin välein oli toimittava kellon tarkkuudella. Kaiken kaikkiaan tämä on ollut minulle paras juttu ikinä, Janne Paavilainen sanoo.
Janne sai tukea myös Facebookin Nutraajat-ryhmästä
Janne Paavilainen sai tukea laihdutusprojektinsa aikana myös Facebookin Nutraajat-ryhmästä. Nutraajat-ryhmällä on tykkääjiä jo lähes 15 000. Siellä Janne kirjoitteli Nutrilett-valmentaja Sanni Vihriälän kanssa muun muuassa VLCD-kuurilla olemisesta.
Sanni on tukenut Jannea Nutraajissa jo vuoden verran. Nutrauksen lisäksi he keskustelevat liikunnasta ja terveellisestä ruoasta.
– Janne on toiminut esimerkillisesti koko tämän ajan ja pysynyt positiivisena. Noin kuukausi sitten näimme toisemme livenä, kun Janne tuli minua moikkaamaan Nutrilett-tapahtumaan Stockmannille. Olen onnellinen, että sain Jannea auttaa laihdutusprojektissa ja tiedän Jannen nyt auttavan onnistumisen jälkeen muita, Sanni iloitsee.