Ovatko omega-3-valmisteet haitallisia ja turhia? Ravitsemusterapeutti vastaa 5 myyttiin

Kun noudattaa omega-3-rasvahappovalmisteiden annosteluohjeita, ylilyönnit ovat epätodennäköisiä. Laillistettu ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen käy läpi viisi yleisintä omega-3-rasvahappovalmisteisiin liittyvää myyttiä.

1. Myytti: ”Omega-3-rasvahappovalmisteet ovat haitallisia, koska ne aiheuttavat lisääntynyttä verenvuototaipumusta.”

”Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on määritellyt, että jos omega-3-rasvahappoja, DHA:a ja EPA:a, saa päivässä yli viisi grammaa, verenvuototaipumus voi lisääntyä.

Suomessa myynnissä olevien omega-3-valmisteiden suositeltujen vuorokausiannosten EPA- ja DHA-määrä jää selvästi alle viiden gramman, tyypillisesti 0,5–1 grammaan.

Kun noudattaa valmisteiden annosteluohjeita, omega-3-saannit pysyvät turvallisella tasolla.

Kannattaa suosia nimenomaan Suomessa myytäviä omega-3-valmisteita. Suoramarkkinoinnin kautta ostettavien valmisteiden suhteen tulee olla tarkkana ja katsoa huolellisesti niiden EPA- ja DHA-pitoisuudet. Erityisesti Yhdysvaltain markkinoilla myydään tyypillisesti valmisteita suurilla pitoisuuksilla, vaikka samat rajoitukset ovat voimassa myös siellä.

Kansanomaisesti sanottuna omega-3-rasvahapot tekevät veren juoksevammaksi. Jos mustelmia alkaa ilmestyä hyvin helposti ja usein, kannattaa lopettaa kokonaan omega-3-valmisteiden käyttö tai pienentää annosta huomattavasti.

Jos on veren hyytymiseen vaikuttavia sairauksia tai käyttää siihen vaikuttavia lääkkeitä, pitää keskustella lääkärin kanssa ennen omega-3-valmisteiden käytön aloitusta. Kaikista käytössä olevista ravintolisistä suositellaan aina kerrottavaksi lääkärille.”

2. Myytti: ”Kalaöljyvalmisteiden nauttiminen nostaa huonoa eli LDL-kolesterolia.”

”Tieteellisten tutkimusten ja lausuntojen mukaan veren LDL-kolesterolipitoisuus voi suurentua kalaöljyä nauttimalla, jos saa EPA:a ja DHA:a yhteensä yli kaksi grammaa vuorokaudessa.

Suomessa markkinoilla olevien omega-3-valmisteiden suositelluissa vuorokausiannoksissa EPA:n ja DHA:n yhteismäärä on tyypillisesti 0,5–1 gramman tasolla. Tämä on pienempi kuin tutkimuksissa havaittu veren LDL-kolesterolipitoisuutta suurentava määrä.

Se, miten kunkin elimistö reagoi, on aina yksilöllistä. Jos asia mietityttää, kannattaa se ottaa puheeksi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.”

3. Myytti: ”Omega-3-rasvahappovalmisteet ovat ihan turhia.”

”Hyvä eli pehmeä, tyydyttymätön rasva on välttämätön terveydelle. Pehmeistä rasvoista monityydyttymättömiä rasvahappoja, joihin myös omega-3-rasvahapot kuuluvat, käytetään elimistön elintärkeisiin toimintoihin – ei energian lähteenä. Ne eivät kerry rasvakudokseen eivätkä lihota.

Jos syö 2–3 kertaa viikossa rasvaista kalaa, kuten lohta tai silakkaa, sekä käyttää päivittäin riittävästi omega-3-rasvahappoja runsaasti sisältäviä kasviöljyjä, saa tarpeeksi omega-kolmosia.

Suomalaiset syövät kuitenkin tutkimusten mukaan suosituksia vähemmän kalaa.

Jos ruokavaliossa ei ole riittävästi omega-3:a runsaasti sisältäviä kasviöljyjä eikä kala maistu, voi käyttää monipuolisen ruokavalion tukena EPA:a ja DHA:a sisältävää omega-3-valmistetta.

Valmistajan annosteluohjetta tulee noudattaa. Ravintolisä ei korvaa tasapainoista ja monipuolista ruokavaliota eikä terveitä elämäntapoja.”

4. Myytti: ”Omega-kolmosia tarvitaan vain talvisin.”

”Tämä myytti on syntynyt siitä, että kalanmaksaöljy sisältää D-vitamiinia. Moni uskoo, että tarvitsee D-vitamiinia vain pimeään talvisaikaan.

Oikeasti tarvitsemme omega-3-rasvahappoja päivittäin ympäri vuoden.

Totta on myös se, että Valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee alle 18-vuotiaille, 75 vuotta täyttäneille sekä raskaana oleville ja imettäville D-vitamiinin ottamista purkista ruokavalion lisänä ympäri vuoden – myös kesäisin. Ilman D-vitamiinilisää heidän ei ole mahdollista saavuttaa saannin tavoitetasoa.”

5. Myytti: ”On ihan sama, saako omega-kolmoset rypsi- vai kalaöljystä.”

”Suomalaiset saavat omega-3-rasvahapot pääasiallisesti rypsiöljystä, muista kasviöljyistä ja niitä sisältävistä tuotteista.

Monet suosivat oliiviöljyä, jossa ei kuitenkaan ole yhtä paljon omega-3-rasvahappoja kuin rypsiöljyssä. Suosittelen vaihtamaan oliiviöljyn rypsiöljyyn.

Rypsiöljyä voi suositella nautittavaksi pari ruokalusikallista päivittäin. Öljyn muodossa omega-3-rasvahapot imeytyvät elimistöön paremmin kuin esimerkiksi pähkinöistä tai siemenistä. Pähkinöissä omega-3:a on runsaasti ainoastaan saksanpähkinöissä. Siemenistä chian-, hampun- ja pellavansiemenet ovat hyviä omega-3:n lähteitä.

Kasviperäinen omega-3 sekä kalasta tai kalaöljystä saatava omega-3 ovat erilaisia rasvahappoja.

Kasviöljyistä, pähkinöistä ja siemenistä saa lyhytketjuista omega-3:a, alfalinoleenihappoa eli ALA:a. Sen varmistettu välttämätön tehtävä on toimia ainoastaan EPA:n ja DHA:n lähtöaineena elimistössä.

Kalasta ja kalaöljyistä saatavat EPA ja DHA taas ovat pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja, joilla on elintärkeitä tehtäviä elimistössä. Ne toimivat myös solukalvojen osana.

Jos ei syö tarpeeksi kalaa ja oman elimistön muuntamiskyky ALA:sta EPA:ksi ja DHA:ksi on huono, EPA:n ja DHA:n saanti voi jäädä vähäiseksi. Naisen elimistö pystyy tuottamaan DHA:a paremmin kuin miehen.”

Lähteet:
Laillistettu ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläisen haastattelu
Dyslipidemiat: Käypä hoito -suositus 2022, www.käypähoito.fi
EFSA Journal 2012;10(7):2815
European Heart Journal, Volume 41, Issue 1, 1 January 2020, Pages 111–188, https://doi.org/10.1093/eurhea...
Komission asetus (EU) N:o 432/2012.

Omega-3-rasvahapot DHA ja EPA edistävät sydämen normaalia toimintaa. Edullinen vaikutus saavutetaan nauttimalla päivittäin 250 mg EPA+DHA:a. DHA tukee myös aivojen ja näkökyvyn normaalia toimintaa. Edullinen vaikutus saavutetaan nauttimalla päivittäin 250 mg DHA:a. Lähde: Komission asetus (EU) N:o 432/2012

Lue tästä Möllerin omega-3-valmisteista.