Millainen on vastuullisuuden tulevaisuus? Tommi Tervanen ja William von der Pahlen Orklan podcast-vieraina

Vastuullisesti hyvää -podcastin 2. kaudella on puhuttu ilmastotoiveikkuudesta, vastuullisista vaatteista, terveydestä ja haettu ratkaisuja planetaarisesta ruokavaliosta. Mutta miltä näyttää vastuullisuuden tulevaisuus? Kauden viimeisessä jaksossa vieraina ovat Tommi Tervanen ja William von der Pahlen.

Mitä tulevaisuudessa on näköpiirissä vastuullisuuden osalta? Miten yritykset ja kuluttajat saadaan sitoutumaan yhteiseen työhön ilmaston eteen? Entä tuleeko terveysvalintoja ohjata verotuksella?

Näitä asioita pohtivat Orklan Vastuullisesti hyvää -podcastin viimeisessä jaksossa Kotipizzan hallituksen puheenjohtaja Tommi Tervanen, Futucast-podcastista tuttu William von der Pahlen ja Orklan viestintäjohtaja Nina Olin.

Suurin kysymys on tietysti ilmastonmuutos, jonka osalta on Tervasen mukaan vielä paljon tekemistä, jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa 1,5 asteeseen. Asian toivottomuus, vaikeus ja kompleksiuus on kaikilla tiedossa. Silti Tervaseen, kuten moneen muuhunkin, on syttynyt viime aikoina toivonkipinä.

”I’m a prisoner of hope, Desmond Tutua siteeratakseni. Mikään ei estä meitä pääsemästä 1,5 asteen tavoitteeseen ja uskon että se tulee myös toteutumaan”, Tervanen sanoo.

Von der Pahlenin mukaan on ongelmallista, ettei meillä ole yhteistä näkemystä siitä, miten tavoitteeseen päästäisiin.

”Positiivista on se, että momentumia on enemmän kuin koskaan. Ongelma on kuitenkin siinä, että meiltä puuttuu globaali koordinaatioelin ja yhteisymmärrys siitä, mihin pitäisi tarttua ja miten. Seuraavat 10-15 vuotta ovat täysin kriittisiä ilmastonmuutoksen hillitsemisen suhteen”, sanoo von der Pahlen.

Kenen vastuulla vastuullisuus sitten on? Kuluttajien, yritysten vai päättäjien – vai kaikkien yhdessä?

Von der Pahlenin ja Tervasen mukaan on yritysten vastuulla tarjota kuluttajille parempia tuotteita, jotka ovat myös samaan aikaan vastuullisempia ja halvempia. Vastuullisesta kuluttamisesta on toisin sanoen tultava helppoa ja itsestäänselvyys, jotta ison mittakaavan muutos on mahdollista.

”Esimerkiksi ideologisen kasvisruoan vastustamisen on pakko loppua siinä vaiheessa, kun kasvipohjainen tuote maistuu paremmalta, maksaa vähemmän, on terveellisempi ja sen ilmastojälki on pienempi”, sanoo von der Pahlen.

Yritysten kannalta vastuullisuuden on oltava jatkossa osa ydinliiketoimintaa, ei erillinen toiminto.

”Onko 10 vuoden päästä vastuullisuus integroitu niin vahvasti liiketoimintaan, ettei erillisiä vastuullisuusmittareita ja -tavoitteita tarvita? Vastuullisuus on yrityksille license to operate ja kiinteä osa yritysten DNA:ta”, Tervanen sanoo.

Jos ilmastokeskustelu on polarisoitunutta, niin samaa koskee myös terveys- ja ruokavaliopuhetta. Onko epäterveellinen ruoka uusi tupakka, ja onko ilmastoahdistuksen rinnalle tulossa terveysahdistus? Entä mikä on regulaation rooli asiassa?

Tervanen uskoo itsesääntelyn tuovan regulaatiota nopeampia ja parempia tuloksia. Ihmisillä on myös tietoa ruoan terveysvaikutuksista enemmän kuin koskaan.

”Aiemmin puhuttiin paljon siitä, mikä on kiellettyä tai epäterveellistä. Nyt keskustelu on kääntynyt parempaan suuntaan, ihmisten hyvinvointiin. Olemme tänä päivänä paljon valveutuneimpia siitä, mikä on terveellistä, ja elämänhallinta on ihmisillä parempaa”, Tervanen sanoo.

”Koronapandemia osoitti sen, että meillä ei voi olla terveitä ihmisiä sairaalla maapallolla, tai sairaita ihmisiä terveellä maapallolla”, Tervanen jatkaa.

Von der Pahlenin mukaan ratkaisu piilee jälleen kerran siinä, että terveysveron sijaan yritykset saataisiin valmistamaan tuotteita, joissa on vähemmän sokeria tai rasvaa.

”Reguloidaan mieluummin sitä, mitä yritys saa tuottaa, kuin mitä kuluttaja saa ostaa”, sanoo von der Pahlen.

Kuuntele koko jakso täältä.