Työkaverina 40 pelleä

Moni voi pitää työkavereitaan pelkkinä pelleinä, mutta Aino Viertolalle kyse ei ole mielipiteestä vaan faktasta. Hän johtaa sairaalaklovnien kirjavaa joukkoa.

Sairaalaan joutuminen on kova paikka lapselle. Outo ympäristö, surisevat laitteet ja ikävät toimenpiteet vähintäänkin jännittävät, elleivät pelota lasta. Pientä piristystä ankeuteen tuovat sairaalaklovnit.

”Klovnit tuovat lapsille viihdykettä ja vievät ajatukset hetkeksi pois sairastamisesta ja kurjista asioista sairaalassa”, Aino toteaa.

Ainolla on omakohtaistakin kokemusta. Hänen oma lapsensa joutui pienenä suureen leikkaukseen, mutta kokemuksesta ei klovnien ansiosta jäänyt ahdistavaa muistoa.

”Lapseni sanoo, että siellä oli pelottavaa, mutta sitten siellä oli ne klovnit!”

Hyödyllistä höpsötystä

Hassuttelu, höpsöttely ja musisointi ei kuitenkaan ole pelkkää viihdettä, vaan siitä on hyötyä lasten hoidossakin.

Vaikka Suomessa klovnien vaikutusta ei ole vielä tutkittu, kansainvälisten tutkimusten mukaan klovni muun muassa parantaa kivunsietokykyä ja vähentää stressiä.

Käytännön esimerkki klovnien hyödystä on tilanne, jossa hermostuneelle lapselle ei voida tehdä toimenpidettä korkean verenpaineen takia. Kun klovnit otetaan mukaan ja nauretaan yhdessä, lapsi rentoutuu, verenpaine laskee ja toimenpide voi alkaa.

Varsinkin neurologisella osastolla lääkärit saattavat pyytää klovneja jatkamaan puuhiaan lapsen kanssa vastaanottoajan aikana. Näin he voivat seurata lasta rentona omissa puuhissaan ja arvioida häntä ilman lääkärin jännittämistä.

Saattaapa lääkäri joskus jopa kiskaista klovnin käytävältä sisään mukaan toimenpiteeseen saadakseen kauhusta kankeana olevan lapsen rauhoittumaan.

”Aina klovnin ei tarvitse edes olla paikalla. Hoitaja voi kysellä toimenpiteen aikana, että mitä te teitte eilen klovnin kanssa”, Aino kertoo.

Eikä henkilökuntaakaan unohdeta – hetken klovneilu silloin tällöin tekee hyvää myös hoitajien stressitasolle.

Pellet pyörivät yliopistollisissa sairaaloissa

Suomessa sairaalaklovnitoiminta alkoi 2000-luvun alussa, ja nykyisin pelleilemässä on 40 klovnitohtoria, jotka vierailevat sairaaloissa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa.

Kaksi klovnitohtoria kiertää aina parina ”lääkärikierrolla” kokonaisen päivän, osasto kerrallaan.

Kaikki klovnit ovat ammattiesiintyjiä, ja heillä on erilaisia taitoja ja kykyjä. On taikureita, toiset musisoivat, yksi on ammattitanssija, ja jotkut ovat verbaalisesti lahjakkaita höpöttäjiä. Kun nämä taitajat laitetaan pareiksi, syntyy lukemattomia erilaisia yhdistelmiä.

”Yhdestä asiasta ei kuitenkaan koskaan tingitä: sairaalaklovnin on oltava hauska!”, Aino julistaa.

Kun uusia klovneja haetaan, hakemuksia tulee aina valtavasti. Koulutukseen voi kuoria kerman päältä.

”Kerma on kuitenkin vähän erilaista kuin esiintyjillä yleensä. Sairaalaklovni ei vedä omaa show’taan, vaan tähtenä on aina lapsi. Klovnin on myös oltava antennit ylhäällä koko ajan ja luodattava tunnelmaa. Lapsihan voi esimerkiksi väsähtää hetkessä.”

Raati katsoo hakijoiden esitykset ja seuraa, miten parityö sujuu sekä näyttääkö lasten kanssa puuhaaminen ja sairaalassa olo luontevalta.

Koulutuksessa klovnit oppivat toimimaan sairaalassa niin, että hoitohenkilökunnan ei tarvitse katsoa heidän peräänsä. Klovnit osaavat ottaa hoidon ja hygieniavaatimukset huomioon omissa menemisissään ja tekemisissään.

Koulutuksen läpikäyneet klovnit tekevät vielä kuuden kuukauden työharjoittelun. Siinäkin vaiheessa jotkut jättävät leikin kesken, sillä sairaalatyö ei sovi kaikille.

Yritysten ja yksityisten tuki on tarpeen

Aino liittyi pellekööriin kuusi vuotta sitten.

”Kun lapseni oli sairaalassa, klovnit tekivät viidessä minuutissa erittäin ison vaikutuksen. He muuttivat tilanteen ja tunnelman täysin – vain jotta minulla ja lapsella olisi parempi mieli”, hän muistelee.

”Kun yhdistyksessä oli paikka auki, minun oli aivan pakko hakea paikkaa.”

Aino on ensimmäinen toiminnanjohtaja ilman esiintyjän taustaa. Hän on ekonomi, joka on tehnyt töitä viestinnän ja markkinoinnin sekä varainhankinnan parissa.

Juuri näitä hän tekee nyt sairaalaklovnien parhaaksi. Perushallintotyön lisäksi hän tekee klovnien toimintaa tunnetuksi viestinnän keinoin ja kerää jatkuvasti varoja toiminnan rahoittamiseen.

Raha tulee monelta eri taholta. RAYn osuus budjetista on noin kolmannes, ja loput on kerättävä säätiöiltä, rahastoilta, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Varsinkin yritysten ja yksityisten lahjoitukset pitävät toiminnan elossa, ja näiden osuutta halutaan kasvattaa.

”Klovnien toiminta on lahja sairaaloille, eikä todellakaan ole itsestäänselvää, että voimme toimia nykyisessä mittakaavassa saati laajentaa toimintaamme”, Aino korostaa.

Orkla Care Finland on yksi toiminnan uusimpia yritystukijoita. Jokaisesta vuoden 2016 aikana ostetusta Sana-sol Vitanallet -tuotteeesta lahjoitetaan neljä senttiä sairaalaklovneille.